Postannut Sirita Aug 21, 2018 20:55:40 GMT 2
?
Nimet:
Kissa ei tunnu käyttävän mitään nimeä
Ikä: 5,5 vuotta
Sukupuoli: Kolli (transsukupuolinen)
Verikasti: Puhdasverinen (Yöklaani)
Uskonto: Tähtiklaani
Klaani: Luopio (ent. Yöklaani)
Joku saattaa tunnistaa Yöklaanin soturin Nopsajalan, joka nyt jostain syystä kulkee klaanien ulkopuolella. Kissa ei kuitenkaan suostu vastaamaan nimeen Nopsajalka, eikä tunnu välittävän klaanien tai varsinkaan Yöklaanin tilanteesta.
ULKONÄKÖ
Paksuturkkinen, mutta siro kissa. Muodot kissalla ovat pehmeitä, mitään terävää kulmaa ei kissassa oikein tunnu olevan. Tarpeeksi vankka ja tanakka se kuitenkin on, että kissan voi helposti olettaa olevan taitava metsästäjä. Kissassa on enemmän taipumusta siihen touhuun siis ulkonäönkin puolesta kuin taisteluun. Pitkillä kintuilla päästään pitkälle. Kissalla on tosiaan tummanharmaa, miltei musta, pitkä ja tiheä turkki. Poskissa, korvissa, kaulassa ja rinnassa, sekä jaloista löytyy karvaa vielä pidempänä. Kissalla on myös hyvin tuuhea, paksu häntä.
Kuviointeja kyllä löytyy, kolli on niinsanottu kilpikonnakuvioinen kissa. Valkoista, tai ehkä pikemminkin hyvin vaalean harmaata väriä löytyy kissan korvista, yläluomista, rintakehästä, hännänpäästä sekä varpaista. Oranssia kuviointia löytyy kissasta hieman naamasta ja etenkin selän ja hännän alueelta, jonkinkaltaisten raitojen ja täplien sekamelskana. Myös vasemmassa etutassussa on oranssi läiskä. Kollilla on myös kirkkaankeltaiset silmät. Kirsu sekä polkuanturat ovat tummanruskeat. Kissalla on myös hieman loiva, kyömy sekä pitkä kuono. Viikset ovat pitkät, kynnet mustat ja terävät. Oikeasta silmäkulmasta löytyy pieni arpi.
Kulkee yleensä varsin rauhallista tahtia, sillä harvoin tuntuu olevan hoppu minnekään. Kolli ei hymyile paljoakaan, mutta ei myöskään pahoittele olemassaoloaan ja kulkee ylpeästi eteenpäin. Todella nopea ja ketterä. Se pärjää tosiaan kaikista parhaiten metsästyksessä, taistelussa se kykenee antamaan kyllä nopeita iskuja, mutta ei kestä höykyytystä itse kovinkaan paljon. Kissan ääni on pehmeä ja yleensä vakava.
Kuviointeja kyllä löytyy, kolli on niinsanottu kilpikonnakuvioinen kissa. Valkoista, tai ehkä pikemminkin hyvin vaalean harmaata väriä löytyy kissan korvista, yläluomista, rintakehästä, hännänpäästä sekä varpaista. Oranssia kuviointia löytyy kissasta hieman naamasta ja etenkin selän ja hännän alueelta, jonkinkaltaisten raitojen ja täplien sekamelskana. Myös vasemmassa etutassussa on oranssi läiskä. Kollilla on myös kirkkaankeltaiset silmät. Kirsu sekä polkuanturat ovat tummanruskeat. Kissalla on myös hieman loiva, kyömy sekä pitkä kuono. Viikset ovat pitkät, kynnet mustat ja terävät. Oikeasta silmäkulmasta löytyy pieni arpi.
Kulkee yleensä varsin rauhallista tahtia, sillä harvoin tuntuu olevan hoppu minnekään. Kolli ei hymyile paljoakaan, mutta ei myöskään pahoittele olemassaoloaan ja kulkee ylpeästi eteenpäin. Todella nopea ja ketterä. Se pärjää tosiaan kaikista parhaiten metsästyksessä, taistelussa se kykenee antamaan kyllä nopeita iskuja, mutta ei kestä höykyytystä itse kovinkaan paljon. Kissan ääni on pehmeä ja yleensä vakava.
Ääninäyte: Reirei - miesversio (The Lion Guard)
LUONNE
Vakava, suhteellisen kohtelias. Tuntuu olevan varautunut, eikä oikein päästä helposti ketään lähelleen. Tuntuu omaavan aivon annoksen kylmää raivoa, mutta ei päästä sitä oikein esille. Sarkasmi ja muutenkin kuiva huumorintaju tuntuu olevan suuri osa kissan olemusta. Kolli on pessimistisen ja kyynisen oloinen.
---
Totuus on, että useimmiten Nopsajalka tiedetään, muttei tunneta. Se ei ole kissa joka kokoaa itseensä hirmuisesti huomiota, vaan tuntuu tyytyvän hyvän päivän tuttuihin. Se voi tehdä asioista paljon helpompaa. Mutta mikään ujo tai sisimmässään vihamielinen kissa ei soturi ole. Mitä se eniten on, on laskelmoiva. Kaikessa rentoudessaan kissa on hyvin viekas ja älykäs; mitä se ei seurassa puhu, se kuuntelee. Sellainen tavallinen tyyppi, jonka läsnäolo helposti unohdetaan, voi kaikessa rauhassa kuunnella kaikenlaista. Mitä nyt väki kertoilee juorujaan, toisten suhdedraamoista, joku oppilas avautuu hankalasta mestaristaan kun Nopsajalka tarjoaa neuvojaan. Tummaturkki siis tietää kaikenlaista hyödytöntä ja hyödyllistä klaanitovereistaan, joskus myös muiden klaanien jäsenistä. Nopsajalka pitää tiedot omanaan, ellei niistä ole hänelle jossain tilanteessa jotain hyötyä.
Mitä hyötyä noista tiedoista sitten voisi olla? No sanotaanko, että Nopsajalan suurin motivaatio elämässä on Yöklaani, sen maine ja kunnia, varma sija metsässä ja turvattu tulevaisuus. Kissa on täydellisen omistautunut klaanilleen ja haluaa vain sen parasta - jos joku on sitä vastaan tavalla tai toisella, voi kissa uhata avata sanaisen arkkunsa jollekulle muulle, jolle ei pitäisi. Nopsajalalla on tarkoitus pitää klaania toiminnassa ja kasassa niin hyvin kuin mahdollista - siltä itseltään ei löydy varsinaista kunnianhimoa, päällikön paikka ei ole sillä hakusessa, se mieluummin pyörittää asioita kulissien takana. Jokainen klaanin jäsen on siis mahdollinen liittolainen tai vastustaja kissan päämäärässä.
Kissan voi sanoa olevan hyvä lukemaan muita ja tosiaan tuosta kuuntelustakin on apua. Kissa oppii sillä tavoin paljon muista ja osaa käyttää tietojaan muille puhuessaan. Ja Nopsajalalla on kuitenkin aina kovin lempeä, hyväntuulinen lähestymistapa muihin. Sille on helppo kertoa iloista ja suruista. Sen pohjalta kissa osaa päätellä, mitä toisille sanoa. Nopsajalka ei itse sanoisi olevansa manipuloija, mutta siihen se on taipuvainen. Oli kyseessä vahva- tai heikkomielinen yksilö, voi kaikista olla jollain lailla jotain hyötyä. Joskus Nopsajalka voi antaa ymmärtää hänen olevan se hännystelijä ja heikompi yksilö, syöttäen sitten salakavalasti omia mielipiteitään toisten päähän. Harvoin tummaturkilla on mitään katalaa tai julmaa aikainaan, vain sellaista mistä koko klaani hyötyy. Ja se on oikein, ei häntä voisi siitä tuomita.
Kissa muutenkin ajattelee itseään varsin oikeamielisenä, eikä oikein jaksa uskoa että hän olisi väärässä. Toki erehdyksiä saattaa tulla, mutta hänellä on aina jalo päämäärä. Ja sen eteen voi joskus tehdä jotain likaistakin työtä - tai pistää joku muu tekemään sen puolestasi. Se ei tosiaan helposti myönnä olevansa väärässä, anteeksipyytäminen voi olla myös erittäin vaikeaa. Nopsajalka rentoudestaan huolimatta voi kokouksissa esittää vankkoja mielipiteitä jos niin on sen mielestä tarve. Muut klaanit eivät kiinnosta loppujen lopuksi soturia ollenkaan, muutakuin kilpailijoina ja vaaratekijöinä. Yöklaani on se tärkein, muut klaanit voisivat tämän kissan puolesta suksia muille maille vaikka heti. Jääklaanin läsnäolo voi ajaa kaikki klaanit aikamoiseen soppaan, mikä jo on ärsyttänyt Nopsajalkaa suuresti. Nyt Jääklaanin toimet Yöklaanin suhteen ovat saaneet niin rauhallisessa kissassa raivon kuplimaan pinnan alla. Se haluaa mitä pikimmiten eroon tuosta klaanista, kostaa sen tekemät vääryydet. Nopsajalka on tosiaan varsin pitkäpinnainen kissa, jota on vaikea suututtaa. Mutta jos siinä onnistuu, voi hieman varoa, koska tavalla tai toisella Nopsajalka kyllä antaa oikeutta itselleen.
Konflikteista se ei kuitenkaan loppujen lopuksi niinkään välitä, Nopsajalkaa ei fyysisesti edes ole tehty kovinkaan vahvaksi soturiksi. Mutta se tosiaan osaa puhua ja pyrkiikin mieluummin aina puhumaan itsensä ulos pinteestä, jos vain suinkin mahdollista. Soturi puhuu aina mahdollisimman uskottavasti ja vakaalla äänensävyllä, joten sen sanoja voi olla vaikea kyseenalaistaa.
Soturi kuitenkin tosiaan pyrkii mahdollisimman hyviin ja tuttavallisiin väleihin kaikkien kanssa. Mitään varsinaista toveruutta, saatika ystävyyttä se ei hae ja vaikkea taaskaan sitä itse myöntäisi, Nopsajalalla on taipumusta olla varsin yksinäinen. Jossain määrin se pitää tavoitetteitaan omana taakkanaan ja vaikka muut ovat hyödyllisiä sen kannalta, Nopsajalalla on jonkinkaltaisia vaikeuksia uskaltaa kiintyä kehenkään. Kun kaikkien kanssa on vain tuttuja, ei varmaankaan tule satutetuksi. Oma veli Villiviima vaikuttaa ainoalta kissalta johon Nopsajalka kunnolla luottaa ja sillä on oikeaa läheisyyttä toista kohtaan, vaikkakin Nopsajalka on parivaljakosta se enemmän johtohenkilö.
Se on kaikesta huolimatta kuitenkin ihan oikeasti se ystävällinen ja rento tapaus, vaikka sillä joskus taka-ajatuksia onkin. Nopsajalka oikeasti myös nauttii siitä, että väki tuntuu häneen luottavan. Aina se kuitenkin pyrkii olemaan mahdollisimman kohtelias ja vaikka se joskus jotain pahaa ehkä sanookin, se sanotaan ystävälliseen sävyyn niin, ettei sitä pakata edes huomaamaan. Sarkastisuus on kyllä osa kissan sanomisia, mutta muutenkin sillä riittää huumorintajua, hauskaa pitää olla. Nopsajalka on ylpeä itsestään, eikä pahoittele läsnäolooan. Ja jos oikeasti kissasta saa ystävän itselleen, on Nopsajalka klassisesti hyvin uskollinen ja puolustaa ystäviään kunnolla. Muiden klaanien jäseniin se kuitenkin pitää etäisyyttä ja pakkaakin katsomaan noita nenänvartta pitkin. Kissa arvostaa puhdasverisyyttä, mutta jos joku muu osaa kantaa kunnialla kortensa kekoon Yöklaanin hyväksi, Nopsajalka hyväksyy muutkin, tosin kaikista toverillisin se ei vääräverisille tai vastaaville ole.
MENNEISYYS
Nopsajalan menneisyys on suhteellisen normaali. Se syntyi kahdelle Yöklaanilaiselle, saaden nimekseen Nopsapentu. Nopsapentu oli toinen osapuoli kaksikosta, johon kuului myös Villipentu. Kaksikko kasvoi ja oppi, Nopsapentu jo pienenä puhui itsestään kollina ja se oli asia joka yleisesti hyväksyttiin. Veljeksistä tuli nopeasti läheiset ja erottamattomat ja oppilasaikanakin nuo touhusivat kovasti yhdessä. Silloin nimellä Nopsatassu kulkeva nuorikko osoittautui nopeasti hyvin teräväksi tapaukseksi mieleltään ja mestari sekä vanhemmat rohkaisivat nuorta tuolla saralla - olihan se kätevää olla myös fiksu voiman lisäksi. Nopsatassu oli hyvä metsästämään, mutta voiman saralla se ei koskaan loistanut. Veli Villitassu oli siinä paljolti kätevämpi ja sekin teki kaksikosta varsin toimivan. Nopsatassu puhui, laati suunnitelmat, Villitassu toteutti.
Kaksikko valmistui hyvin arvosanoin ja antaisivat soturin aseman. Nopsajalan nimi oli kollin oma ehdotus, siitä olisi hauskaa ja ironista jos hänen soturinimensä olisi kovin samanlainen tassu-liitteen kanssa. Kaksikko pysyi yhä yhdessä ja vaikka soturin työt vaativat eri paikkoihin, oli kaksikko nopeasti aina juttusilla kun mahdollisuus tuli.
Aikanaan Nopsajalka sai oman oppilaan, Viljatassun. Soturi oli innoissaan ja ylpeä tehtävästään ja tuli toimeen Viljatassun kanssa vallan mainiosti. Jo tuolloin Nopsajalalla ja tämän veljellä oli suunnitelmia klaanin hyväksi ja pikkuhiljaa Viljatassu otettiin mukaan. Nopsajalka oli varma että he kolme saisivat aikaan parempaa Yöklaanissa - ei sillä, etteikö elämä jo ollut mallillaan, mutta muilla klaaneilla oli tapana leimata Yöklaani sellaiseksi, jonne hylkiöt ja vastaavat löysivät tiensä. Nopsajalka halusi klaanille loistoa.
Mutta kävi niin, että eräässä partiossa tuli vastaan Jääklaanin väkeä. Tappeluhan siinä meinasi syntyä, mutta Nopsajalka oli jo monesti puhunut asiat selväksi tälläisissä tapuksissa. Joten luonnollisesti, hän yritti uudelleen. Mutta tällä kertaa mukana ollut toinen, vanhempi soturi päätti että hyökkäys oli paras puolustus ja taistelu syntyi. Nopsajalka itse selvisi tilanteesta pienin naarmuin, mutta valitettavasti mukana ollut Viljatassu ei ollut yhtä onnekas. Nuori kissa kuoli paikan päällä Jääklaanin kaikottua.
Luonnollisesti Nopsajalka oli surun murtama ja vihainen. Hän ymmärsi että myös omasta klaanista löytyi uhkatekijöitä, sellaisia jotka asettaisivat toiseen turhaan vaaraan. Kissa päätti tarkkailla klaanilaisiaan tästedes paremmin, punnita sen ketkä voisivat olla oikeasti Yöklaanille hyödyksi. Viljatassun muistoa kunnioittaakseen hän tosiaan päätti pitää päämääristään vielä paremmin kiinni. Yöklaani saisi kulkea kunnian poluilla niin, että muut klaanit jäisivät sen varjoon.
Peleissä tapahtunutta:
>> Jääklaanin hyökkäyksen jälkimainingeissa Nopsajalka hakeutuu varapäällikkö Hämäräsoinnun seuraan. Klaanin päällikkö Kyyneltähti oli kadoksissa hyökkäyksen ainakana ja Nopsajalka kertoo epäilevänsä tätä petturuudesta. Hämäräsointu ei ole niinkään varma, mutta lopulta kertoo kollille Jääklaanin yhden soturin väittäneen että Yöklaanissa on petturi. Varapäällikkö pyytää Nopsajalkaa pysymään valppaana petturin varalta ja niin kolli lupaa myös tehdä.
>> Kannataa Hämäräsointua ja tukee tämän astumista hetkellisesti päälliköksi Kyyneltähden ollessa koomassa
>> Myöhemmin kolli saa kuitenkin selville että Hämäräsointu on läheisissä väleissä erakon kanssa. Luotto Hämäräsointuun sortuu.
_____________________________________________
Suhteet:
Villiviima (veli) - luultavasti ainoa kissa johon Nopsajalalla on oikeasti vankka ja läheinen suhde. Luottaa toiseen täysin ja kaksikko voidaan usein myös nähdä yhdessä.
Nokipilvi (veljen puoliso) - läheinen myös Nokipilven kanssa
Yötassu ja Aamutassu (veljentyttäret) - välittää suuresta
Hämäräsointu - monimutkaista
_____________________________________________
Extra:
- Englanniksi kissan nimet ovat olleet Quickkit, Quickpaw, Quickfoot
Kaksikko valmistui hyvin arvosanoin ja antaisivat soturin aseman. Nopsajalan nimi oli kollin oma ehdotus, siitä olisi hauskaa ja ironista jos hänen soturinimensä olisi kovin samanlainen tassu-liitteen kanssa. Kaksikko pysyi yhä yhdessä ja vaikka soturin työt vaativat eri paikkoihin, oli kaksikko nopeasti aina juttusilla kun mahdollisuus tuli.
Aikanaan Nopsajalka sai oman oppilaan, Viljatassun. Soturi oli innoissaan ja ylpeä tehtävästään ja tuli toimeen Viljatassun kanssa vallan mainiosti. Jo tuolloin Nopsajalalla ja tämän veljellä oli suunnitelmia klaanin hyväksi ja pikkuhiljaa Viljatassu otettiin mukaan. Nopsajalka oli varma että he kolme saisivat aikaan parempaa Yöklaanissa - ei sillä, etteikö elämä jo ollut mallillaan, mutta muilla klaaneilla oli tapana leimata Yöklaani sellaiseksi, jonne hylkiöt ja vastaavat löysivät tiensä. Nopsajalka halusi klaanille loistoa.
Mutta kävi niin, että eräässä partiossa tuli vastaan Jääklaanin väkeä. Tappeluhan siinä meinasi syntyä, mutta Nopsajalka oli jo monesti puhunut asiat selväksi tälläisissä tapuksissa. Joten luonnollisesti, hän yritti uudelleen. Mutta tällä kertaa mukana ollut toinen, vanhempi soturi päätti että hyökkäys oli paras puolustus ja taistelu syntyi. Nopsajalka itse selvisi tilanteesta pienin naarmuin, mutta valitettavasti mukana ollut Viljatassu ei ollut yhtä onnekas. Nuori kissa kuoli paikan päällä Jääklaanin kaikottua.
Luonnollisesti Nopsajalka oli surun murtama ja vihainen. Hän ymmärsi että myös omasta klaanista löytyi uhkatekijöitä, sellaisia jotka asettaisivat toiseen turhaan vaaraan. Kissa päätti tarkkailla klaanilaisiaan tästedes paremmin, punnita sen ketkä voisivat olla oikeasti Yöklaanille hyödyksi. Viljatassun muistoa kunnioittaakseen hän tosiaan päätti pitää päämääristään vielä paremmin kiinni. Yöklaani saisi kulkea kunnian poluilla niin, että muut klaanit jäisivät sen varjoon.
Peleissä tapahtunutta:
>> Jääklaanin hyökkäyksen jälkimainingeissa Nopsajalka hakeutuu varapäällikkö Hämäräsoinnun seuraan. Klaanin päällikkö Kyyneltähti oli kadoksissa hyökkäyksen ainakana ja Nopsajalka kertoo epäilevänsä tätä petturuudesta. Hämäräsointu ei ole niinkään varma, mutta lopulta kertoo kollille Jääklaanin yhden soturin väittäneen että Yöklaanissa on petturi. Varapäällikkö pyytää Nopsajalkaa pysymään valppaana petturin varalta ja niin kolli lupaa myös tehdä.
>> Kannataa Hämäräsointua ja tukee tämän astumista hetkellisesti päälliköksi Kyyneltähden ollessa koomassa
>> Myöhemmin kolli saa kuitenkin selville että Hämäräsointu on läheisissä väleissä erakon kanssa. Luotto Hämäräsointuun sortuu.
_____________________________________________
Suhteet:
Villiviima (veli) - luultavasti ainoa kissa johon Nopsajalalla on oikeasti vankka ja läheinen suhde. Luottaa toiseen täysin ja kaksikko voidaan usein myös nähdä yhdessä.
Nokipilvi (veljen puoliso) - läheinen myös Nokipilven kanssa
Yötassu ja Aamutassu (veljentyttäret) - välittää suuresta
Hämäräsointu - monimutkaista
_____________________________________________
Extra:
- Englanniksi kissan nimet ovat olleet Quickkit, Quickpaw, Quickfoot