Naakkakasvo

!! Huom !! Hahmon tiedot eivät ole ajan tasalla!

Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana

Juuri kotiinsa palannut soturi. Jotkut kierrättävät pieniä huhuja tämän omituisesta katoamisesta ja muuttuneesta ulkonäöstä sitten oppilasaikojen, kolli koettaa kuitenkin olla huomioimatta sitä. Tämän lisäksi kollille ei ole vielä kertynyt suurempaa mainetta.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana

Naakkakasvo on keskikokoinen, solakka ja sulavalinjainen kissa. Vaikka tältä lihaksia löytyykin, näkyvät nämä vain nippa nappa lyhyen turkin alta. Karva itsessään on silkkisen sileää ja melko ohutta, joten kolli palelee helposti pakkasella. Väritykseltään se on puhtaan valkeaa pohjavillaa myöten, mutta päällikarvaa koristavat savunharmaat alueet jotka peittävät kollin häntää, selkää ja puolta tämän kasvoista, myös silmien välistä löytyy tummia "pisamia".
Eniten huomiota herättävä piirre kollisa ovat tämän vammat. Kasvojen vasenta puolta halkovat pitkät, syvät arvet, jotka kulkevat sekä kuonon että umpeen muurautuneen silmän yli. Myös kollin häntä on katkennut, jättäen n. kymmenen sentin mittaisen töpön, hännän tyvestä takamuksen päältä löytyy lisää pienempiä arpia. Vaikka haavat ovat parantuneet hyvin, ne eivät kestä hyvin kylmää ja särkevät helposti kylmässä ilmassa.
Kollin terve silmä on syvän vihreä, kauniin mantelin muotoinen. Tämän kirsu on vaaleanpunaisen kirjava, myös anturat ovat samaa sävyä.




Oppilasaikoihin asti Naakkakasvo oli ystävällinen ja vitsalieva, taidoistaan ylpeä nuori kissa. Tätä kohdanneet onnettomuudet ja niiden ohella viljellyt valheet ovat kuitenkin haudanneet nämä piirteet paksun kuoren alle.
Nykypäivien Naakkakasvo on melko arka, epävarma ja säikky kissa, varsinkin sokealta puolelta tulevat nopeat liikkeet ja kovat äänet saavat kollin helposti hätkähtämään ja hyppäämään sivummalle. Naakka pyrkii kuitenkin peittämään kaiken tämän parhaansa mukaan, ja usein esiintyykin tahallaan kylmänä ja kärttyisänä, jopa aggressiivisena kissana. Tämä saattaa vastata kiukkuisin kommentein, tiuskia ja olla töykeä, jopa käydä kimppuun jos niin vaaditaan esityksen uskottavuuden takaamiseksi. Ei olekkaan yllätys että Nakkakasvo ei ole kovin pidetty Ukkosklaanin keskuudessa.

Kaikki tuo on kuitenkin vain kulissia, ja fiksummat kissat ovat varmasti päätelleet sen jo kauan sitten, kolli kun ei ole pohjia myöten paha. Vaikka kaiken tiuskimisen ja negatiivisten kommenttien lennellessä kollin kanssa voi olla vaikea tulla toimeen, on tällä myös hyvät hetkensä. Naakkakasvo pyrkii miellyttämään muita klaanilaisia aika ajoin pysyäkseen noiden kanssa edes jonkinlaisissa väleissä, joskus saattaa jopa unohtua rentoon keskustelutuokioon. Kylmästä kulissistaan huolimatta kolli on melko yksinäinen ja kaipaa läheistä sidettä toisen kissan kanssa, mutta pelkää liikaa valheidensa paljastumista päästääkseen ketään lähelleen. Eniten hän kuitenkin ikävöi Yöklaania ja sinne jääneitä ystäviä ja perhettään, mutta luulee yhä tappaneensa mestarinsa ja kammoaa siitä koituvia seurauksia, eikä tästä johtuen uskalla palata. Kolli olisi jättänyt myös Ukkosklaanin kauan sitten taakseen ellei olisi riippuvainen noiden tarjoamasta ruoasta ja suojasta, kollin itsensä kun on lähes mahdoton saada kiinni riittävästi ravintoa pysyäkseen hengissä. Myöskään aiemmin kerrotut valheet muistin menetyksestä ja klaanittomuudesta eivät auta kollin huonoa omaatuntoa, ja Naakkakasvo pelkääkin jokin päivä Ukkosklaanin potkivan hänet ulos jos kaikki tämä tulee julki.

Vaikka kolli pyrkiikin tekemään parhaansa auttaakseen Ukkosklaania, menetetyn silmän kanssa monet asiat ovat paljon vaikeampia kuin ennen, ja vaikka tapahtuneesta on jo aikaa ei kolli ole vieläkään oppinut kunnolla elämään uusien rajoituksiensa kanssa. Naakkakasvon ylpeys onkin kokenut aikamoisen kolauksen kun tämän vaivalla hankitut metsästystaidot valuivat hukkaan näön rajoituttua, ja nykyisin tämän on erittäin vaikeaa saada saalista kiinni. Vain yhden silmän kanssa kollin syvyysnäkö on lähes täysin poisssa, minkä lisäksi nopeasti liikkuvien kohteiden seuraaminen on todella hankalaa, mikä tarkoittaa saaliin pääsemistä karkuun. Tämän on myös pitänyt oppia soveltamaan rajoituksiansa taistellessaan, sillä rajoittunut näkökenttä ja huonontunut tasapaino tuovat omat ongelmansa. Kollin aiemmin opitut taidot ja raivokas taistelutahto kuitenkin tuovat omat vahvuutensa kissan taitoihin, ja tämä on edelleen kohtalaisen hyvä taistelija.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana

Naakkakasvo syntyi Yöklaaniin siskonsa kanssa, ja sai onnellisen alun elämälle rakastavien vanhempien hoivassa. Elämän alkutaipale olikin hyvin helppo, nuori ja utelias kolli sai vanhemmistaan tukea ja turvaa, seurasi kiinnostuneena muiden klaanilaisten toimia ja haaveili joskus olevansa yhtä osaava ja kunnioitettu kuin taitavimmat näkemänsä soturit. Tietenkin tämä myös vietti runsaasti aikaa siskonsa kanssa, leikkien ja seuraten maailman menoa.
Oppilasnimen saatuaan myös Naakkakasvo sai oman mestarinsa, ja nuoren kollin taidot kehittyivät nopeasti. Tästä kehittyi kovalla vauhdilla taitava taistelija, päihittäen pienellä vaivalla jopa rakkaan siskonsa. Eivät kollin metsästystaidotkaan huonot olleet, tosin niiden oppimiseen vaadittiin paljon enemmän vaivaa. Ajan kuluessa Naakan taidot vain kehittyivät, ja osaamisestaan ylpeä oppilas odotti innolla pääsevänsä soturiksi.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Nimeämisseremonian lähestyessä Naakkakasvo - silloinen Naakkatassu, oli mestarinsa kanssa harjoittelemassa taistelua käärmekivillä. Innokas oppilas otti harjoitukset huomaamattaan jopa liian vakavasti, ja raivoisan hyökkäyksen yhteydessä löi mestarinsa alas kiviltä, pudotessaan tuo ei ehtinyt korjata asentoaan vaan päätyi maahan kylki edellä ja löi päänsä alempana odottaviin kiviin. Paniikista sekaisin oleva oppilas yritti hätäisesti saada mestariaan hereille, mutta järkytyksekseen kohtasi vain tämän velton kropan. Pelon vallatessa nuoren oppilaan pakeni tämä paikalta, rangaistusten ja huonon omantunnon peittäessä järjen äänet. Hänen mestarinsa ei näet ollut vielä kuollut niin kuin Naakkatassu luuli, tämä oli vain menettänyt tajuntansa pudotuksessa. Myöhemmin illalla kulkeva partio löysikin loukkaantuneen soturin käärmekiviltä ja toi tämän takaisin leiriin. Otsaa koristavaa haavaa ja jomottavaa päänsärkyä lukuun ottamatta soturi oli kunnossa, mutta tällä ei ollut muistikuvaa tapahtuneesta tai oppilaansa kohtalosta.

Samoihin aikoihin Naakkatassu oli ylittänyt Yöklaania ja Ukkosklaania erottavan joen ja harhaili pitkin pöllömetsää, peläten klaaninsa reaktioita hänen tekoihinsa ja epävarmana siitä mitä hänen pitäisi seuraavaksi tehdä. Tämä oli niin järkyttynyt ja ajatuksiinsa hautautunut ettei ollut huomannut lähestyvää kettua joka yllätti nuoren oppilaan, päättäen tehdä tästä seuraavan lounaansa.
Kuin ihmeen kaupalla Naakkatassu kuitenkin selvisi elosssa ja sai hätistettyä ketun matkoihinsa, mutta oli kohtaamisesta aivan riekaleina. Verinen ja väsynyt oppilas menettikin viimein tajuntansa metsän reunamilla, josta Ukkosklaanin partio tämän myöhemmin löysi ja toimitti leiriinsä, jossa tämä alkoi pikku hiljaa toipumaan. Kaikki kissaa peittänyt märkä, muta ja veri olivat haudanneet tämän hajun täysin, eikä klaanilaisilla ollut tietoa mistä Naakkatassu oli kotoisin. Kolli itse, edelleen kaikesta pienellä aikaa tapahtuneesta järkyttyneenä pelkäsi paljastaa oikeaa syytä alueelle harhailuunsa, joten tämä päätti valehdella siinä toivossa että voisi pelastaa oman nahkansa ja saada paikan jossa voisi kunnolla toipua, ei hänellä ollut suunnitelmissa jäädä klaaniin yhtään pidemmäksi aikaa kuin olisi tarve. Niimpä hän kertoi olevansa erakko, nimekseen Naakka ja väitti ettei muistanut paljoa muuta, mutta ettei halunnut jäädä häiritsemään Ukkosklaanilaisten eloa yhtään pidemmäksi aikaa kuin olisi tarve.

Nämäkään suunnitelmat eivät kuitenkaan menneet aivan putkeen. Toipumisen edistyessä ja Naakan pikkuhiljaa tajutessa Ketun aiheuttamien vammojen suuruuden tajusi hän ettei voisi lähteä Ukkosklaanista. Hän oli menettänyt toisen silmän ja yli puolet hännästään, hän ei pystyisi vain kävelemään ulos ja olettamaan pystyvänsä hankkimaan itselleen riittäväsi ravintoa selviytyäkseen. Myös klaanilaiset ymmärsivät tämän, ja lopulta Naakkakasvolle annettiin lupa jäädä klaaniin ja tämä päädyttiin koulutettiin viralliseksi Ukkosklaanin soturiksi. Uudesta kodistaan huolimatta kolli ei kuitenkaan ollut tyytyväinen. Hän ei tuntenut Ukkosklaania kodiksi ja ikävöi kovasti vanhaa klaaniaan.






Emo - Yöklaanilainen soturi
Isä - Yöklaanilainen soturi
Sisko - Korppilaulu, Yöklaanilainen Soturi[/div]



- Ukkosklaanin sisällissodan syttyessä Naakkakasvo oli jo soturi, ja yksi niistä jotka päättivät pysyä klaanissa.
- Menetetyn silmänsä vuoksi syvyysnäkö heikentynyt huomattavasti, ei myöskään pysty seuraamaan nopeasti liikkuvia kohteita yhtä tarkkaan, siksi metsästyksestä on tullut liki mahdotonta. Pyrkii jatkuvasti korvaamaan menetettyä silmäänsä muilla aisteilla, mutta onnistumiset ovat edelleen hyvin harvassa.
- Katkenneen hännän johdosta myös kissan tasapaino saattaa ajoittain olla hakusessa, ja esim. tiukkojen mutkien tekeminen on hieman hankalaa, rajoitustensa vuoksi on myös lopettanut puissa kiipeilyn lähes täysin.
- Vahva taistelija silmän menetyksestä huolimatta, sähäkkä ja aggressiivinen. Rajoittunut näkökenttä tuo kuitenkin omat haasteensa taisteluihin.

[/div][/div]