Härmätassu

HÄRMÄTASSU

Härmätassu on vahvarakenteinen tumma kollikissa. Kissalla on pidempää karvaa vatsasta kaulaan, mutta muuten lyhyehkö karvoitus. Kissan silmät ovat muksuna siniset, mutta muuttunevat keltaisiksi, jos kissa elää vanhemmaksi. Härmätassun voi tavata yleensä aina liikkeessä, aina harjoittelemassa ja aina tekemässä töitä, eli tuo harvemmin makoilee paikoillaan. Vaikka kissalla oli nuorukaiseksi paljon lihaksia, jotain riutunutta tuon olemuksessa eli. Oliko tuo juuri kävellyt piikkipuskien lävitse leiriin? (Tietysti, sillä ne olivat olleet tiellä.) Nukkuiko tuo koskaan? (Vain kun se mahdollisti tehokkuuden kasvua.) Valuiko tuon suupielistä vaahtoa? (Syöttikö joku tuolle käärmeen ruuaksi vai suuttuiko kissa hieman intensiivisesti?) Vaikka kissa on vasta oppilas, hänestä näkee, että hän on kasvamassa vahvaksi - jos nyt vain suostuu huolehtimaan ruumiillisista tarpeistaan. Joskus tähtien ja kuun asennon sattuessa kohdilleen, voi näyttää ihan kuin siltä, että kissan turkki hehkuisi pientä tähtipölyä - vai oliko se sittenkin vain lumihiukkasia?

LUONNE

Ensisilmäyksellä Härmätassu on erittäin lupaava ja esimerkillinen jääklaanilainen soturinalku. Hän ei turhista marise ja jaksaa jatkaa sinnikkäästi loputtomalta tuntuvia harjoituksia, toistaen ja toistaen, aamusta iltaan ja yöstä aamuun, hioen jokaisen liikkeen täydelliseksi. Jos kuitenkin katsoo hieman tarkemmin, saattaa huomata, ettei Härmätassu käyttäydy aina ihan… pentumaisesti. Härmätassu onkin ikäisekseen vahva kissa ja on kuin hän tuntuisi kasvavan muita nopeammin tai osaavan taitoja, joita kukaan ei hänelle opettanut. Vaikka tassu tuntui usein olevan tappeluissa, harvoin kukaan näki hänen vuotavan verta. Kaiken lisäksi kissa usein puhuu varhaiskypsällä tavalla, viisastellen röyhkeästi kuin klaaninvanhimmat konsanaan.

Härmätassu on vahvasti työorientoitunut. Hän kantaa vastuunsa, ymmärtää käytännön päälle ja tuntuu käsittävän itsensä jo soturina. Sisua hänellä on vaikka muille jakaa ja yleensä hän myös jakaakin sitä. Hän kannustaa muita ylittämään itsensä ja uskoo jokaisen pystyvän siihen. Tämän tähden hänellä onkin “personal trainer” vibes. Mutta älä oleta, että Härmätassu tulisi kantamaan taakkasi puolestasi, todennäköisesti hän vain huutaa vieressä, että pystyt siihen. Härmätassun maailmankuva onkin jokseenkin selkeän mustavalkoinen: jos olet ahkera, aina kehittämässä itseäsi ja noudatat soturilakia, saat kunnioitusta; jos sen sijaan olet laiska, välttelet tilanteita tai harrastat paheita, Härmätassu ei voi sietää sinua. Myöskin kissan moraalinen kompassi noudattaa kaavaa: hän on omistautunut koko tahdonvoimallaan Tähtiklaanille. Hänen pyhin tarkoituksensa on syntien kitkeminen maallisesta maasta, mikä toikin hänet syntien kehtoon, Jääklaaniin. Tämä aiheuttaa kissalle vahvan asenneongelman jääklaanilaisten kanssa, joka näkyy jokseenkin säälimättömyytenä, kylmyytenä ja verenhimoisuutena. Kissa on tullut tänne tappamaan ja aina yhtä nöyrän vähäpätöisesti muuttamaan maailmaa.

Vaikka hyve-kissa on aina viettänyt enemmän aikaa tassuillaan kuin henkenä, viihtymättä kauaa Tähdissä, hän on joskus hieman vieraantunut todellisuudesta. Ruumiilliset tarpeet tuntuvat kissasta vierailta ja vähäpätöisiltä, eikä hän osaa pelätä kuolemaa. Hän edustaa ennen kaikkea sinnikkyyden hyvettä, hyvässä ja pahassa. Härmätassu ei osaa luovuttaa, mikä tekee hänestä samalla päättäväisen ja kunnianhimoisen, toipumiskykyisen vastoinkäymisten edessä ja jääräpäisen uskovaisen mahdollisuuksiin. Toisaalta Härmätassu on vaarallisesti täydellisyyden tavoittelija, jopa suuruudenhullu, hänen käsitykset itsestään ja muiden kyvyistä ovat epärealistisia ja rima on aina liian korkealla. Härmätassu ei siedä laiskuutta, jaksamattomuutta tai väsymystä, eikä hän usko puhtaaseen onnekkuuteen.

Niin kauan kuin Sinnikkyys muistaa, hän on aina ollut hyve. Hän on elänyt useamman elämän, joista suurin osa on muuttunut yhtenäiseksi massaksi ‘tassua toisen eteen ja mars’, ‘oli täällä syystä, Tähtiklaanin tahdosta’. Kissalla (tahi pelaajalla) ei ole mitään käsitystä, mikä oli hänen alkuperäinen elämänsä, sillä siitä on jo kauan. Oletettavaa on, että tuo oli ahkera kissa, joka ei edes Tähtiklaanin pääsyn jälkeen suonut itselleen lepoa. Ja yhäkin hän jatkaa periksiantamattomana Tähtiklaanin suomaa missiota.

Useiden yritysten jälkeen luoda Tähtiklaanin hyveellinen elämä maallisille kissoille, oli Sinnikkyys päätynyt uskoon, että kaikkein syvin pahuus eli Jääklaanissa. Koska kukaan tuon syntisen klaanin kissoista ei kuitenkaan palvoisi Tähtiklaania, päätti seuraavaksi kehokseen tulevan olevan onnekas rääpäle, vasta pentu. Kun sitten löysi vaihtoehtojen joukosta yhden, joka oli jo kärsinyt koko lyhyen olemassaolonsa sekunnit tullakseen valituksi pimeyden puolesta, tiesi, että olisi tuon sielun pyhä pelastaja.

Ei yleensä pitänyt pentujen kehoista, sillä ne yleensä tuntuivat väsyvät tavattoman helposti. Miten monta kertaa olikaan pitänyt palata Tähtiklaaniin ja etsiä itselleen uusi keho, kun joka kerta ne valittivat jostain niin turhasta kuin ruuasta, muutamasta ruhjeesta ja unesta? Miten vaikea oli muka loikata pikku kuilun ylitse, kuka muka ei siihen pystyisi? Oli pystynyt ennenkin. Tällä kertaa oli kuitenkin päättänyt toisin. Kasvattaisi pennun, josta tulisi kaikkien aikojen soturi. Tarvitsi aikaa, mutta jaksaisi kyllä yrittää ja yrittää. Mikään ei seisoisi tiellä, ei varsinkaan joku pentu.

SUHTEET

Kirkassilmä = Härmätassun emo, tai ainakin kissa joka luulee olevansa hänen äitinsä, on erittäin sitoutunut pimeysklaanille ja siitä iljettävästä syystä Härmätassun murhalistan kärjessä. Kirkassilmä on täysin omistautunut pojalleen, jonka uskoo olevan yöverisenä itse täydellisyys - kun poika vieläpä käyttäytyy epätavallisesti ja yliluonnollisesti, on äiti vahvasti vakuuttunut riittiensä onnistumisesta, kissanpentunsa kylmä vastenhakoisuus on siitä vain lisätodisteena.

Sammalsydän = Härmätassu ei hevin myönnä, että ehkä Kirkassilmän puheissa todella on jotain perää, sillä joku vaalea kissa, jota muut eivät tunnu näkevän, tuntuu toistuvasti seuraavan hänen varjoissaan. Sammalsydän on pehmeän viekas pimeysklaanin henki, joka uskoo onnensa vihdoin koettaneen erään Tähden tippuessa hänen tassujensa juureen. //Kyllä, aikeenani on nimetä tälle kakaralle kaksi emoa, eikä yhtään isukkia. En tiedä kuinka, henget ei kysele. //

Mustaruusu = Mikäli säilyy yhä haisevana Laiskuuden syntinä samassa klaanissa, lienee mahdotonta, etteikö Härmätassu olisi törmännyt tähän veriviholliseensa, jota syvästi inhoaa.