Riekalesielu

----- R I E K A L E S I E L U -----

Nimet: Riekalepentu > Riekaletassu > Riekalesielu
Ikä: 48 kuuta (4v)
Sukupuoli: Kolli
Verikasti: Puhdasverinen (Jääklaani)
Uskonto: Pimeysklaani
Klaani: Jääklaani
Asema: Adjutantti


----- M A I N E -----

Ulkopuolisille: Jääklaanin ulkopuolella vielä lähes tuntematon, koska on pysynyt tähän mennessä enemmän varjoissa kuin esillä. Jääklaanin rajojen ulkopuolella kuitenkin kovinkin kohteliaan ja vaarattoman oloinen, koska pyrkii pitämään identiteettinsä tiukasti salassa, jonka vuoksi tuota usein luullaan tavalliseksi erakoksi. Punaoranssien silmiensä ansiosta, jotka näyttävät punaisilta vain valon osuessa niihin, pystyy kätkemään ensisilmäykseltä sukulaisuutensa Jääklaanin kenraalinsukuun. Kissat, jotka tuntevat kenraalisukuun kuuluvat legendat, osaavat kuitenkin epäillä.

Jääklaanilaissa: Moitteeton jääklaanilaissoturi. Tuo tuntuu tekevän parhaansa klaaninsa hyväksi. Tunnettu sukulaisuudestaan Joutsentähteen, mutta tullut kunnolla tiedostetuksi noustuaan Kenraalin adjutantiksi. Olemukseltaan arvonsa tunteva pöyhkeilijä, vaikkakin muuten melko harmittoman ja rauhallisen oloinen kolli.

----- U L K O N Ä K Ö -----

Riekalesielu on rakenteeltaan hyvin keskiverto kolli kaikin puolin. Tuo ei ole se kaikista kookkain kolli tai se vahvinkaan, mutta omaa kiitettävän lihasmassan muuten melko solakassa kehossaan. Riekalesielu ei ole väkivahva taistelutyyppi, mutta sen minkä Riekalesielu häviää voimassa, hän kääntää edukseen ketteryydessä ja nopeudessa. Turkiltaan tuo on jotain keskipitkän ja lyhyen väliltä. Kollilla on kuitenkin komeat poskikarvat.

Väritykseltään turkki on lähes kauttaaltaan luunvalkea, jonka vuoksi varjoihin kätkeytyminen on kollille hankalampaa. Kollilla on kuitenkin muutamia tummia alueita kehossaan, kuten silmäpilkut, kuonon päällä pieni kolmio, korvat ja osa tassujen kärjistä. Anturat ja nenä ovat tumman harmaat. Silmät ovat Kenraalin suvussa vahvasti kulkevan punertavat. Riekalesielun silmät ovat oikeastaan vahvan punaoranssit, mutta tietyssä valossa ne voivat näyttää verenpunaisilta. Kaulassaan kollilla on kaksi pitkää arpea kurkun kohdalla ja otsasta kuonoon koristaa kollin kasvoja toinen pari arpia. Lisäksi hänellä on vielä arpia vasemmassa takajalassaan. Koska Riekalesielun isän emo oli yöverinen, on kolli itsekin ¼ yöverinen. Tämä ei varsinaisesti ilmene kollissa mitenkään.


----- L U O N N E -----

Riekalesielu on omalla tavallaan hyvin tunnusomainen jääklaanilainen. Kuten moni muukin kyseisessä klaanissa kasvanut, Riekalesielu on tunteeton tappaja. Jo pienestä pitäen hän on oppinut, ettei tappaminen ole synti, vaan ennemminkin etuoikeus. Jääklaanissa hän oppi nopeasti, että vain vahvat selviävät ja heikot joutavat hengiltä. Toisin kuin moni muu soturi, Riekalesielu ei kuitenkaan ole varsinaisesti valtaa ja veren vuodatusta janoava kissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hän tappaisi epäröimättä, jos käsky käy. Enemminkin hän vain näkee sen työläänä ja sotkuisena hommana, jonka hän mieluummin nokittaisi jonkun toisen tehtäväksi. Itse tappaminen ei kuitenkaan ole kollille mitenkään ongelma. Melko välinpitämättömäksi kolliksi, hän on kuitenkin kovin tarkka turkkinsa puhtaudesta.

Klaaninsa kesken Riekalesielu on yllättävän rauhallisen ja harmittoman oloinen kolli. Tosiasiassa kolli on juuri hämäävän ulkokuorensa puolesta hyvinkin vaarallinen. Ylempiään hän puhuttelee arvokkaasti ja kunnioittaen, mutta ne jotka hän kokee alempiarvoisekseen saavat kyllä kuulla kunniansa, jos hyppivät liiakseen hänen nenilleen, mutta siihen se pitkälti jääkin. Koska Riekalesielu ei ole voimakas taistelija, hän mieluummin keskittäisi potentiaalinsa taktikointiin. Riekalesielulla on kylmänviileä ja kärsivällinen tapa lähestyä ja analysoida asioita, eikä hän tunnu menettävän hermojaan kovinkaan helposti, joka entisestään on tuonut mainetta kollille varteenotettavana strategina. Käskyjä hän ottaa mielellään vain ja ainoastaan suoraan Jääklaanin Kenraali Joutsentähdeltä. Riekalesielu tottelee naarasta mukisematta ja pyrkii hoitamaan työnsä hyvin. Hän myös toimii mielellään valkoturkin neuvonantajana, mutta välttää tunkemasta kuonoaan Kenraalin asioihin ilman erittäin hyvää syytä.

Riekalesielu on kuitenkin sisäisesti kiero kuin korkkiruuvi. Tuo kasvoi vanhempiensa aivopesun alla ja omisti elämänsä täyttääkseen isänsä tavoitteet. Kolli oppi jo nuoresta alkaen tottelemaan suoraa käskyä sitä kyseenalaistamatta. Riekalesielu myös oppi pennusta pitäen hillitsemään ja piilottamaan todelliset mietteensä. Hän on taitava esittämään muuta kuin on ja lopulta kollista kasvoikin aivan eri henkilö kuin mitä päällepäin uskoisi. Vaikka hänen vanhempansa eivät häntä ahneilta tavoitteiltaan juuri rakastaneet, kiintyi kolli kuitenkin tajuamattaan vanhempiinsa, joka taas omalta osaltaan edesauttoi Riekalesielun pysyvän uskollisena vain vanhemmilleen ja näiden tavoitteelle.

Asiat kuitenkin muuttuivat radikaalisti, kun Riekalesielun vanhemmat kuolivat traagisesti. Kuopassa isänsä veren tahrimana Riekalesielu oli vannonut mielessään kostoa Joutsentähdelle, mutta asia ei ollutkaan aivan niin yksinkertainen. Kolli, joka oli tottunut koko elämänsä toimimaan isänsä käskytettävä, joutuikin nyt ensimäistä kertaa olemaan vastuussa omista päätöksistään. Siitä päivästä asti kolli on tuntenut olevansa hieman hukassa ja vaistomaisesti hakeutunut seuraavan vahvan käskyttäjän ohjattavaksi, joka tässä tapauksessa sattui olemaan Joutsentähti. Toisinaan Riekalesielu uppoutuu niin syvälle opittuihin tapoihin, että tuntuu vallan unohtavan, että hänen oli tarkoitus viedä isänsä suunnitelmat päätökseen. Leijonamurha kuitenkin pääsee muistuttamaan asiasta pojalleen aina, kun tuo vierailee Pimeysklaanissa, joten suunnitelma elää edelleen. Mutta koska kollin isä ei pysty olemaan poikaansa yhteydessä ja ohjailemaan tuota yhtä vahvasti kuin eläessään, on Riekalesielu alkanut irtautua kahleistaan, jotka ovat johdattaneet hänen käpäliään syntymästään asti. Valkeaturkki on jopa alkanut kyseenalaistaman isänsä suunnitelmat.

Tätä nykyään Riekalesielu onkin alkanut luovia tietään eteenpäin itselleen parhaalla katsomalla tavalla, olevan uskollinen vain itselleen ja ajatellen vain omaa etuaan. Kaiken kaikkiaan Riekalesielu on siis melko mystinen kollinkuvatus. Tuo on tarkka ja harkitseva ja hänestä tieto on valtaa, josta johtuen kolli onkin hyvin valikoiva mitä hän sanoo eteenpäin ja mitä pitää vain omana tietonaan. Ei kaikkea pidä mennä paljastamaan heti kättelyssä, vaan aina pitää katsoa, josko jokin tieto hyödyttäisi häntä itseään. Loppujen lopuksi kolli osaa siis olla hyvin arvaamaton, koska koskaan ei tiedä mitä hän pitää arvossa sillä hetkellä ja kenet hän päättää pettää.


----- M E N N E I S Y Y S -----

Riekalepentu syntyi kunnioitettuun verilinjaan Jääklaanissa. Hänen isänsä oli Leijonamurha, joka taas oli syntynyt Luuklaanin viimeiselle ruhtinasparille Veritähdelle ja Kuutanssille näiden toiseen yhteiseen poikueeseen, jonka seurauksena liian ylpeä Kuutanssi kuitenkin menehtyi verenhukkaan kieltäydyttyään avusta. Jääklaanin muodostuttua Luuklaanin jäännöksistä peri Verilintu, Veritähden ja Kuutanssin ainoa pentu ensimmäisestä pentueesta, isänsä kruunun luonnollisesti ollessaan perimisjärjestyksessä ensimmäinen ja näin ollen hänestä tuli Jääklaanin ensimmäinen Kenraali. Verilinnun nuoremmat sisarukset Kaamossydän ja Skorpionipisto löysivät tiensä Jääklaaniin vasta myöhemmin, kun taas Riekalesielun isä Leijonamurha oli pysynyt Verilinnun varjona Luuklaanin tuhoutumisesta asti. Leijonamurha ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen tilanteensa, vaan janosi vanhemman sisarensa Kenraalin arvonimeä. Pian Verilintu olikin tiineenä entiselle yöklaanilaissoturille Myrskykynnelle, jota Leijonamurha suuresti halveksi. Hänestä siskon pennut olivat sekasikiöitä, jotka tahrivat heidän kunniakkaan verensä. Niinpä Leijonamurha hankki pian Verilinnun esimerkistä itselleen kumppanin aikeenaan tuottaa parempia, puhtaita pentuja. Leijonamurha saikin kuin saikin taivuteltua samankaltaisesti ajattelevan, vereltään puhtaan entisten Luuklaanilaisten jälkeläisen Kalmakasvon puolelleen. Näin sai alkunsa Riekalepentu ja Luupentu, jotka syntyivät vain hieman Verilinnun pentujen jälkeen.

Toisin kuin Verilintu, Kalmakasvo imetti pentunsa itse alusta alkaen ja näin hän pääsi vaikuttamaan pentujen mieleen jo ennen heidän silmiensä aukeamista. Rakkautta ei sen kummemmin herunut kyllä heillekään. Kumpikaan Kalmakasvosta tai Leijonamurhasta ei tuntenut kovinkaan suurta kiintymystä pentujaan kohtaan, vaan he näkivät viattomat pennut omina pelinappuloinaan tulevaisuutta ajatellen. Pelinappuloina, jotka voisi kasvattaa uskollisiksi vain ja ainoastaan heille, ja joita pystyisi hallita mielensä mukaan. Niin Riekalepennun ja Luupennun alkutaipale alkoi vahvasti vanhempiensa myrkyttäessä heitä oman ajatusmaailmansa mukaisesti. Riekalepentu altistui vahvasti vanhempiensa aivopesulle ja yhdessä Jääklaanin tapoihin kuuluvalle armottomalla koulutuksella hänestä alkoi kehittyä sydämetön kieroilija.

Aikanaan Riekaletassusta tuli alokas ja ensi kertaa hän oli saada vaikutteita myös toisista Jääklaanin kissoista, ja alkaa ymmärtää, että hänen vanhempiensa kapea ajatusmaailma ei ollut ehkä ainoa vaihtoehto, jota seurata. Kalmakasvo ja Leijonamurha olivat kuitenkin tyytymättömiä muiden sotureiden koulutustapaan ja tunkivat kuononsa vuorotellen jokaiseen heidän pentujensa koulutusta koskevaan asiaan. Lopulta Riekaletassu käytännössä sai oppinsa suoraan vanhemmiltaan. Heidän katkeruutensa Verilintua ja tämän puoliverisiä pentuja kohtaan siirtyi päivä päivältä Riekaletassun sydämeen. Riekaletassua verrattiin joka asiassa Joutsentassuun ja tämän sisaruksiin, aina vaatien parempaan suoritukseen. Ei ollut siis mikään ihme, että nuoren kollin mieli mustui ja tämä alkoi vihata Verilinnun kolmikkoa aivan kuten isänsä. Riekaletassu ei kuitenkaan koskaan näyttänyt tätä ulkoisesti. Isänsä tavoin hän oli kuitenkin oppinut pitämään ilmeensä ja eleensä kurissa, eikä kukaan klaanissa osannut edes aavistaa millainen mätäomena heidän keskellään kulki. Aikaa kului ja hänestä kasvoi näennäisesti Jääklaanille uskollinen ja heltymätön sotilas. Hän suoritti kaikki hänelle annettavat tehtävät kunnialla, eikä kolli koskaan epäröinyt tai valittanut.

Riekaletassusta oli tullut klaanin kesken arvostettu kissa ja viimein hän ansaitsi soturinimensä Riekalesielu. Tämä kaikki oli kuitenkin osa Leijonamurhan suunnitelmaa saattaa pentunsa hyvään maineeseen ja asemaan klaanissa, ja lopulta käyttää heitä välikappaleena omassa henkilökohtaisessa vihassaan Verilintua kohtaan ja kaapata tuolta valta. Vaan eipä ollut Leijonamurha ainut, joka oli vallankaappausta suunnitellut. Siinä missä Leijonamurha yhdessä Kalmakasvon kanssa oli käyttänyt lukemattomia kuita vallankaappauksen valmisteluun, joutumatta tahrimaan omia tassujaan liian syvälle suohon, ehti Joutsenviha muutaman kissan avustuksella ensin. Leijonamurha ei voinut uskoa, että hänen sisarensa puoliverinen sekasikiö otti klaanin haltuunsa. Raivosta kihisten Leijonamurha alkoi heti miettiä uutta suunnitelmaa. Hän ei antaisi tuon sekaverisen valkoturkin pilata kaikkea. Leijonamurha käski poikansa Riekalesielun voittaa Joutsentähden luottamus ja päästä tuon suosioon. Tehtävä ei ollut helppo, eikä sen kummemmin miellyttäväkään, mutta edelleen vahvasti vanhempiensa pelinappulana toimiva Riekalesielu teki työtä käskettynä. Hän ei ollut koskaan ennen ollut epäkohtelias Joutsentähteä kohtaan, ei edes heidän alokasaikoina, vaikka salaa tuota halveksikin, koska olihan tuo kuitenkin aina ollut Veren kruunun perillinen, joten lähtökohdat eivät olleet mahdottomat. Sitä paitsi, olihan Riekalesielu vetänyt rooliaan moitteettomasti jo pennusta pitäen. Aivan kuten vanhempansa, Riekalesielu eteni kärsivällisesti suunnitelmassaan eikä hätiköinyt herättäen turhia epäluuloja motiiveistaan. Riekalesielu alkoi lähestyä Joutsentähteä, osoittaen uskollisuutensa tuolle lukemattomia kertoja, vailla kunnollisia tuloksia.

Kuitenkin eräänä päivänä aivan normaalisti alkaneena päivänä Leijonamurha ja Kalmakasvo kiikutettiin väkivalloin Joutsentähden eteen, syytettyinä jostakin mitättömästä Jääklaanin vastaisesta rikkeestä. Rangaistuksena molemmat joutuivat Kuoppaan taistelemaan hengestään. Riekalesielu katsoi ilmeettömänä sivusta, kuinka hänen vanhempansa repivät toisiaan kappaleiksi Kuopassa, vaikka tuon sisällä kuohusikin. Kuopasta elossa selvisi Leijonamurha ja sääntöjen mukaan hänen rikkeensä oli annettu anteeksi. Ehkä tämä kaikki oli kuitenkin vain Joutsentähden testi serkulleen Riekalesielulle, jotta tuon luotettavuus varmistuisi, sillä Kuopassa käydyn taistelun päätteeksi Kenraalitar käski Riekalesielun surmaamaan Leijonamurhan. Hetkeäkään epäröimättä kolli nyökkäsi Kenraalilleen ja loikkasi isänsä päälle. Vaikka poikansa hyökkäys tuli järkytyksenä Leijonamurhalle, tuon sisaren kohtalo välähtäen tämän mielessä, ei vanhempi kolli aikonut luovuttaa helpolla. Kuopassa isä ja poika ottivat yhteen ja lopulta Riekalesielu onnistui surmaamaan isänsä, muttei kuitenkaan selvinnyt itsekään aivan naarmuitta. Muistot tuosta päivästä koristavat edelleen kollin turkkia nyt arpien muodossa. Mutta viimein Joutsentähti tuntui hyväksyneen kollin uskollisuuden ja nimitti tuon lopulta Adjutantikseen. Siitä asti Riekalesielu on palvellut Joutsentähteä uskollisesti ja toteuttanut jokaisen Kenraalin hänelle langetetun tehtävän.


----- P E L E I S S Ä   T A P A H T U N U T T A -----

- tulossa -


----- S U K U L A I S E T & S U H T E E T -----

Emo - Kalmakasvo (npc), Jääklaanin soturi (kuollut)
Isä - Leijonamurha (npc), Jääklaanin soturi (kuollut)
Sisar - Luusulka (c Akama), Jääklaanin soturi (kuollut)

Tädit:
- Verilintu, Jääklaanin entinen Kenraali (kuollut)
- Kaamossydän (c Tiitu), Jääklaanin herttuatar

Setä:
- Skorpionipisto (c Akama), Jääklaanin herttua

Serkut:
- Joutsentähti (c Akama/Lappis), Jääklaanin Kenraali
- Kuolemaisku (c Illyaswiel), Jääklaanin herttua
- Varjomurha (c Sirita), Jääklaanin herttua
- Susihalla (c Tiitu), Yöklaanin soturi

- Hurmehammas (c Sirita), Jääklaanin herttuatar

Nimeltä mainittavia edesmenneitä sukulaisia:
- Veritähti, entinen Luuklaanin päällikkö (kuollut)
- Kuutanssi, entinen Luuklaanin yöverinen ruhtinatar (kuollut)
- Sirpalekynsi, Luuklaanin ensimmäinen päällikkö, Kenraalien suvun kantaisä (kuollut)

- Theme song: DEELYLE - Devil's Den

- Englanniksi Riekalesielun nimet ovat Shredkit, Shredpaw ja Shredsoul