Hopeakallio
Oct 22, 2021 15:51:20 GMT 2
Postannut Pepsiboi Oct 22, 2021 15:51:20 GMT 2
HOPEAKALLIO
Nimet: Hopeapentu >> Hopeatassu >> Hopeakallio
Ikä: 36 kuuta (3 vuotta)
Sukupuoli: Naaras
Verikasti: Puoliverinen (Pilviklaani + Ukkosklaani)
Uskonto: Tähtiklaani
Klaani: Pilviklaani
Asema: Soturi
ULKONÄKÖ
Hieman lihaksikkaampi kuin tavallisesti Pilviklaanilaiset, ja täten myös suurikokoisempi. Kuten veljellään, Hopeakallion pohjaväri on harmaa ja hänen kuvionsa ovat tumman harmaita tai valkoisia. Selässä naaraalla kulkee harmaa viiva, joka yltää hännänpäähän asti ja nousee päälaelle kolmen raidan muodossa. Hännän päässä on valkoisia ja tumman harmaita rinkuloita. Vatsanalunen on valkoinen, kuten myös silmien yläosa, varpaat, kuonon etuosa ja korvien sisältö. Korvanpäät ovat harmaat.
Hopeakallion silmät ovat terävät ja aina tarkkana. Ne taipuvat vihreään, mutta ovat hyvin pistävän vaaleat. Kuono naaraalla on musta. Karva on sileää ja hieman pidempää kuin Viimavirran, mutta ei silti kovin paksua.
LUONNE
Kovapäinen ja ylpeä Hopeakallio ei vähästä hievahda. Hän on niin luonteeltaan kuin rakenteeltaan vahva ja järkkymätön omien näkemystensä suhteen. Naaras on hyvin kovaääninen mielipiteistään, eikä suuremmin katso hyvällä, jos hänet haastetaan niistä ilman hyviä vasta-argumentteja. Väärässä ollessaan hän menee hiljaiseksi ja alkaa murjottaa.
Tästä huolimatta Hopeakallio ei ole ilkeä tai pahantahtoinen. Hän kyllä tarkoittaa loukata muita sanomisillaan, kun pahasti sanoo, mutta yleisessä keskustelussa hän on naurava, ystävällinen ja karskisti vitsaileva. Samoin kuin Hopeakallio voi tallata jonkun maahan, voi hän kehua hyvin suoriutunutta soturia yhtä helposti. Oppilailleen hän on ankara, eikä salli luovuttamista. Tästä huolimatta hän myös kehuu ja huolehtii oppilaidensa perään, uskoen kannustamisen olevan osa kritiikin antamista.
Naaras on rehti ja suoraselkäinen. Jos hän saa jonkun kiinni pahanteossa, hän kertoo tästä heti eteenpäin. Maailmankatsomus ja moraalit ovatkin jokseenkin mustavalkoisia, eikä Hopeakallio usko minkään oikeuttavan pahoja tekoja, varsinkaan hänen klaaniaan kohtaan. Klaanista Hopeakallio on palavan suojelevainen ja ylpeä juuristaan Pilviklaanin puolelta. Naaras onkin hyvin ankarasti vaatimassa Pilviklaanille tunnustusta ja oikeutta, jonka tämä mielestään ansaitsee.
Hopea uskoo Pilviklaanin kärsineen paljon muita klaaneja enemmän, ja kokee siksi sen olevan myös oikeutetumpi kunniaan ja vaurauteen kuin muiden klaanien. Ylpeä kissa katsoo alemmas muiden klaanien jäseniä, mutta on aina avosylin vastaanottamassa uusia klaanilaisia siipiensä alle.
Monia naaraan kovaääninen ja vahva olemus ärsyttää. Hän onkin laumassa todella mielipiteitä jakava hahmo. Toisaalta häntä arvostetaan soturina, koska hän on muita Pilviklaanilaisia lihaksikkaampi ja täten myös vahvempi, toisaalta hänen näkemyksensä nähdään vähän liian vahvamielisinä ja aggressiivisina. Osa taas pitää häntä naiivina, eivätkä he täysin väärässä ole. Kyynisen näkemyksensä takia Hopeakallio on hyvin varautunut muukalaisia kohtaan, eikä suostu näkemään vikoja itsessään tai klaanissaan.
MENNEISYYS
Hopeakallio ja Viimavirta syntyivät Pilviklaanilaiselle naaraalle, joka oli pitänyt hetkellisen suhteen Ukkosklaanilaisen uroksen kanssa. Pilviklaani oli hajonnut jo tämän tapahtuessa, mutta naaras silti kasvatti pentunsa Pilviklaanilaisina. Hän kertoi paljon tarustosta, maailmasta, tuosta kauan sitten kadonneesta klaanista ja sen kohtaamista vaikeuksista. Toisin kuin veljensä, Hopeakallio oli lumoutunut äitinsä tarinoista. Hän yritti parhaansa mukaan elää näiden oppien mukaan.
Kasvaessaan Hopeakallio kuitenkin huomasi, että oli tullut enemmän Ukkosklaanilaiseen isäänsä kuin Pilviklaanilaiseen äitiinsä kuten veljensä. Tämä tarkoitti, ettei hän ollut niin nopea tai siro. Tieto järkytti nuoren Hopeatassun maailmaa ja hän alkoi ylikompensoimaan identiteettiään, asettamaan Pilviklaania jalustalle ja harjoitteli kahta kovemmin, jotta olisi klaanille hyödyksi, jos se koskaan tulisi takaisin. Viimavirta piti tätä naurettavana, mutta tuki silti siskoaan tämän yrityksissä olla vahva.
Pennut ja äiti elelivät rauhassa pitkään ja lopulta pennut ottivat nimet Hopeakallio, järkkymättömän mielensä vuoksi, ja Viimavirta, siron ja nopean kulkunsa takia. Ei kestänyt kauaa, kun he saivat pikkusisaren, Tammipennun, jonka heidän äitinsä adoptoi löytäessään tämän vaeltamassa metsässä. Viimavirta ja Hopeakallio kiintyivät molemmat erityisen kovaa pentuun, ja ikääntyvä äiti piti orvon Pilviklaanilaisen pennun tuloa elämäänsä uutena henkäyksenä.
Hopeakallio oli päättänyt helpottaa työtään äidiltään ja otti tehtäväkseen opettaa Tammipennun Pilviklaanilaisen tavoille. Hän opetti tätä ankarasti, mutta kannusti kahta kovemmin ja Tammipentu alkoi ihailemaan isosiskoaan suuresti. Viimavirta uskoi usein Hopeakallion vaativan liian paljon pentuikäiseltä kissalta, mutta Tammipentu ja Hopeakallio molemmat vakuuttivat, että tämä oli mitä molemmat halusivat.
Eräänä päivänä Hopeakallio vei Tammipennun kävelylle opettaakseen tätä saalistamaan. Tietäen Pilviklaanin arvostava nopeutta, naaras päätti opettaa pennun tekemään, mitä itse ei pystynyt: saalistamaan jäniksiä. Harjoitus alkoi hyvin, Tammipentu pysyi hyvin jänisten perässä lyhyillä jaloillaan niin paljon kuin pystyi, mutta illan lähestyessä hän alkoi väsyä. Hopeakallio ei kuitenkaan suostunut luovuttamaan ja vaati pennulta enemmän. Viimavirta oli äitinsä käskystä lähtenyt etsimään kaksikkoa. Hopeakallio torui Tammipentua luovuttamisesta, kunnes Viimavirta tuli väliin pitämään pikkusisarensa puolia. Kaksikko ei kinastellessaan huomannut, kun Tammipentu huomasi jäniksen.
Tammipentu halusi näyttää siskolleen, ettei ollut luovuttaja, ja täten lähti jahtaamaan jänistä. Hopeakallio kannusti pentua juoksemaan, ja tämä juoksi. Yhtäkkiä jänis piiloutui koloon. Turhautunut Tammipentu jäi kaivamaan koloa, eikä huomannut, kun illan myötä herännyt huuhkaja lähestyi takaa. Ennen kuin Hopeakallio tai Viimavirta ehtivät tehdä mitään, suuri petolintu oli napannut pennun mukaansa ja tämä huusi apua heiltä viimeisenä toivonaan.
Kumpikaan ei voinut tehdä mitään. Matka takaisin äidin luo kävi hiljaisuudessa.
Kaksikon äiti ei halunnut uskoa tapahtunutta. Hän alkoi huonosta kunnostaan huolimatta etsiä Tammipentua kaikkialta, uskoen tämän olevan yhä hengissä. Äitinsä myötä myös Hopeakallio alkoi uskotella itselleen, että pennun kuolema oli vain kamala vahinko. Aina kun Viimavirta yritti ottaa puheeksi aihetta, Hopeakallio vetäytyi lukkoon, eikä suostunut avoimesti tai aidosti puhumaan asiasta, vaan peitti ajatuksensa ja syyllisyytensä teennäisen surun taakse välttyäkseen omantunnontuskilta.
Etsintäpartiot kävivät raskaaksi heidän emolleen. Viimeisinä päivinään emo ei halunnut syödä tai juoda, makasi vain surullisena tuijottaen taivaalle. Eräänä aamuna palatessaan partiolta, Viimavirta löysi hänet kuolleena. Hopeakallion syyllisyyden tunteet kasvoivat, mutta niin myös niiden kieltäminen. Hän päätti etsiä Pilviklaanin, hänen luvatun perheensä. Naaraan yllätykseksi Viimavirta sanoi tulevansa hänen mukaansa ja niin kaksikko lähti etsimään Pilviklaania.
Hetken vaeltamisen jälkeen he löysivät Pilviklaanin rippeet. Sisarukset ovatkin olleet mukana uudelleenrakentamassa klaania ja Hopeakallio ilmoittautui soturiksi heti voidessaan. Hänen Ukkosklaanilainen rakenteensa ei ollut ensin arvostettua, mutta lihaksikas naaras pärjäsi hyvin hintelämpiä klaanitovereitaan vastaan, minkä vuoksi hän sai tittelin klaaninsa voimakkaimpana soturina.
_____________________________________________
Suhteet:
Tammipentu - Pikkusisarus, Pilviklaani, kuollut
Nimetön - Emo, Pilviklaani, kuollut
Nimetön - Isä, Ukkosklaani, ei tunne
Suhteet:
Tammipentu - Pikkusisarus, Pilviklaani, kuollut
Nimetön - Emo, Pilviklaani, kuollut
Nimetön - Isä, Ukkosklaani, ei tunne
Viimavirta, Pilviklaani
Heidän välinsä ovat vähän tulehtuneet, mutta Hopeakallio on silti uskollinen veljelleen ja suojelevainen tästä.
Aavikkosalvia, Pilviklaani (kuunsirpale)
Pilviklaanin parantaja. On hieman epäilevä kollista ja etenkin tämän suhteesta Viimaan. On kuitenkin pikkuhiljaa alkanut hyväksyä ja kunnioittaa Aavikon älykkyyttä, vaikkei sitä myöntäisikään.
Hallavatähti, Pilviklaani (Sirita)
Esi-isä. Naiivisti uskoi olleensa aikaisemmin väärässä ja uskoo nyt paljon Hallavatähteen ja haluaa tehdä tähän vaikutuksen.
Extra:
-Aina valmiina puolustamaan heikompiaan.
-Harras Tähtiklaanin palvoja.
-Aina valmiina puolustamaan heikompiaan.
-Harras Tähtiklaanin palvoja.
